Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Tarinamme alku vie tiedät vuoteen 1913...

 

Tammikuussa 1913 vietettiin Turussa ”naamiohuveja” Vähäväkisten talolla ja avattiin kaupungin suomalaiset kansanlastentarhat uudelleen. Eduskunta keskusteli puukonkantokiellosta ja ruumiinrangaistusten poistamisesta.
Maailma kohisi Balkanin selkkauksesta ja Suomen suuriruhtinaskunnassa valmistauduttiin Romanovien
vallassaolon 300-vuotisjuhlaan.
 Brynolf KuusivaaraBrynolf Kuusivaara
Turun kaupungin kasvu oli huimaa. Vuonna 1910 väkiluku oli noin 40.000, kun se jo vuonna 1915 lähenteli lukua 47.000. Kasvavaan kaupunkiin perustettiin koteja, jotka piti sisustaa. Niinpä huonekalu- ja verhoiluliikkeitä oli paljon: esimerkiksi Larsson Eerikinkadulla, Maijala Humalistonkadulla ja Huonekalu- ja Rakennustyötehdas Uudenmaankadulla, myöhemmin Itäharjulla.
 
Mainoskylttimme viime vuosituhanneltaMainoskylttimme viime vuosituhannelta
 
Yksi uusista vuoden 1913 yrittäjistä oli Brynolf Kuusivaara. Hän perusti 23-vuotiaana Verhoiluliike Fix:n osoitteeseen Hovioikeudenkatu 3. Liikkeessä tehtiin verhoilutöitä ja myytiin uusia huonekaluja. Näin alkoi myös yhteistyö samassa korttelissa sijainneen Huonekalu- ja Rakennustyötehtaan kanssa, joka sittemmin tunnettiin nimellä Huonekalutehdas Korhonen.
Mainos 1900-luvun alkupuoleltaMainos 1900-luvun alkupuolelta
 
 
Kun Kuusivaaran tilat kantakaupungissa kävivät ahtaiksi ja erikoistuminen pelkästään verhoiluun osoittautui järkeväksi, muutettiin vuonna 1922 uuteen osoitteeseen Turun Itäharjulle, Tarkk'ampujankatu 23. Alkuun verhoomo toimi kellaritiloissa.
 
 
Verhoomo muutti Itäharjulle kellaritiloihinVerhoomo muutti Itäharjulle kellaritiloihin
 
 
Myös Brynolfin Rauha-vaimo toimi yrityksessä ompelijana. Vuonna 1930 heidän poikansa Jorma Kuusivaara aloitti työt isänsä opissa 15-vuotiaana. Tilaa tarvittiin pian lisää, ja pihan perällä ollutta kanalaa ruvettiin kunnostamaan työtilaksi. Myöhemmin verstasrakennukseen tehtiin yläkerta, johon Brynolfin poika Jorma muutti 1939.
 
Kellari kävi ahtaaksi, ja verstas siirrettiin pihan entiseen kanalaan.Kellari kävi ahtaaksi, ja verstas siirrettiin pihan entiseen kanalaan.
Kanalaa laajennettiin yläkerralla 1939.
Etualalla Brynolf ja Rauha.
Kanalaa laajennettiin yläkerralla 1939. Etualalla Brynolf ja Rauha.
 
Huonekalu- ja Rakennustyötehtaan perustaja Otto Korhonen oli aloittanut yhteistyön Alvar Aallon kanssa jo 1920-luvulla. Jo vuonna 1929 esiteltiin Turun Messuilla Aino ja Alvar Aallon suunnittelema ”makuuhuone tyyppituoleilla”, jossa keskeinen elementti oli taivutettu, tikattu nojatuoli. Käsinojaton tuoli oli ilmava, keveän näköinen moneen tarkoitukseen sopiva tuoli. Toiminnan kasvaessa tarvittiin lisävoimia ja myynnistä ja markkinoinnista alkoi vastata Artek. 
 
Satulavöiden punontaaSatulavöiden punontaa
Perimätieto kertoo, miten Brynolf ja Jorma Kuusivaara työskentelivät alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä Alvar Aallon kanssa ja Alvar nähtiin joskus myös verhoomossa. On helppo kuvitella, että Aallon klassinen satulavyöverhoilu on syntynyt juuri Kuusivaaralla, kun nuori arkkitehti seurasi, miten satulavyötä käytettiin verhoilussa huonekalun sisällä.
 
Aalto ja Korhonen saivat huonekalujen perusmalliston valmiiksi vuosina 1929-1935. Aallon-Korhosen tavaramerkiksi muodostui taivutettu koivu. Käyttötarkoituksen mukaan koivuun yhdistettiin erilaisia pehmuste-ja verhoiluosia. Niinpä oli luontevaa, että Korhosen ja Kuusivaaran yhteistyö jatkui, nyt Alvar Aallon suuntaviivojen mukaan.
Vuonna 1949 ostettiin firmalle auto. 
Uutuutta ihailivat äiti Sirkka ja 
kolmannen polven Kuusivaarat Pertti ja Terttu.Vuonna 1949 ostettiin firmalle auto. Uutuutta ihailivat äiti Sirkka ja kolmannen polven Kuusivaarat Pertti ja Terttu.
 
Brynolf Kuusivaara kuoli taudin murtamana vuonna 1943. Heti sodan loputtua 1944 Jorma jatkoi yrityksen toimintaa isänsä jalanjäljissä Verhoomo Kuusivaara nimellä. Pojanpoika Pertti tuli mukaan yritykseen 1960-luvulla jo 15-vuotiaana. Myös Pertin vaimo Merja siirtyi 1970-luvulla töihin verhoomoon.
 
 Pertin vaimo Merja toimi yrityksessä ompelijanaPertin vaimo Merja toimi yrityksessä ompelijana
Suuret Aalto-projektit, kuten Helsingin Kulttuuritalo ja Finlandiatalo samoin kuin Huonekalu- ja Rakennustyötehtaan muut menestystuotteet, kuten Kari Asikaisen Kari-sarja, toivat uusia haasteita. Tilat kävivät ahtaiksi jo 1970-luvun puolella, ja niinpä vuonna 1980 muutettiin taas.
 
 Kuva Tarmolan Osuuskaupalta vuonna 1967Kuva Tarmolan Osuuskaupalta vuonna 1967
Uusi osoite oli turkulaiselta Osuusliike Tarmolalta vapautunut kiinteistö Itäharjulla, Karjakadun ja Tuulensuunkadun kulmassa. Vuonna 1928 rakennettuun taloon saatiin
kunnostettua toimivat tilat, ja siellä yritys toimii edelleen. 
 
 
 
 
 
Pertti ja Jorma uusissa toimitiloissa TuulensuunkadullaPertti ja Jorma uusissa toimitiloissa Tuulensuunkadulla
Sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1985, jolloin 70-vuotias Jorma
siirtyi sivummalle – vaikka kävikin päivittäin tarkistamassa, että verhoomossa oli kaikki hyvin. Samalla tiellä on nyt Pertti, joka vuonna 2012 jäi eläkkeelle – mutta asuu vastapäätä verhoomoa ja on yhä nykytekijöiden konsultti ja harmaa eminenssi.
 
 
Työn tekemistä vuonna 1985Työn tekemistä vuonna 1985
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Yritys siirtyi vuonna 2012 Kuusivaaran neljännelle polvelle, sisaruksille Kim Kuusivaara ja Katri Kuusivaara-Lehto. Molemmat olivat kasvaneet kiinni yritykseen pienestä pitäen: lapsuuden leikitkin aloitettiin verhoomon lattialla. Kim on opiskellut verhoilijan ammatin Turussa, Turun Ammattiopistosäätiössä ja Katri on alun perin koulutukseltaan vaatturi, jonka veri veti verhoomoon jo vuonna 1997. Katrin ja Kimin ohella vakituisia työntekijöitä on kaksi. 
 
 
 Uudet tilat Kaarinan LittoisissaUudet tilat Kaarinan Littoisissa
Koska yhteistyö Artekin kanssa on jatkunut jo vuosikausia, muutimme uusiin tiloihin elokuussa 2017.
Verhoomo Kuusivaara löytyy siis nykyään Artekin huonekalutehtaan tiloista Kaarinan Littoisista (nykyinen a-factory, entinen Huonekalutehdas Korhonen) 
 
 
 
 

Katri ja KimKatri ja Kim
Tavoitteena on edelleen laadusta tinkimättä toteuttaa Alvar Aallon suuntaviivoja eli yrityksen perusrunko on toimia Artekin alihankkijana. Muitakin verhoilutöitä tehdään – mitä haasteellisempaa, sen parempaa. Sadan vuoden aikana on ehditty verhoilla antiikkihuonekaluja rokokoosta jugendiin ja isännän laiskanlinnaan. Aalto-huonekalujen verhoilu uudelleen on myös keskeinen toiminto, jonka Kuusivaara
oikeaoppisesti osaa.
 
 
 
Pertti Kuusivaara juhlimassa yrityksen 100-vuotiasta taivaltaPertti Kuusivaara juhlimassa yrityksen 100-vuotiasta taivalta
 
Yrityksen arvoja ovat laatu ja osaaminen, sitoutuminen asiakkaaseen, aikataulujen pitävyys ja oman historian kunnioittaminen. 
 
 
Verhoilu on tänäkin päivänä sekä tiedettä että taidetta eli taideteollisuutta konkreettisimmillaan, jossa osaava käden työ yhdistyy materiaalien ja kulttuurihistorian
tuntemukseen. Se taas vaatii ammattitaitoa, koulutusta ja vuosien harjoittelua. Laadukas verhoilija tuntee huonekalun iän ja tyylin. Verhoilija pystyy arvioimaan huonekalun kunnostustarpeen ja
auttamaan materiaalivalinnoissa. Samalla toteutuu kestävä kehitys ja
menneen kunnioitus
– arvoja, joita ei tänäkään päivänä voi ulkoistaa tai unohtaa.
 
 
 
Copyright Artemis Media/Marja Krons

Uusimmat uutiset sekä mahdolliset muutokset aukioloajoissa Facebookissa